Mikä on Ulkosuomalaisparlamentti

Yhteys ulkosuomalaisiin tulisi vahvistaa lainsäädännöllä

Yhteys ulkosuomalaisiin tulisi vahvistaa lainsäädännöllä

Yleisradion tekemä ulkosuomalaisten maailmankartta kertoo, että meitä suomalaisia on maailman joka kolkalla. Se kertoo myös sen, että suomalaiset ovat harvinaisen hyvin ajan tasalla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on tämän päivän megatrendi.

Suomesta muutti ulkomaille noin 18 000 henkeä vuonna 2016, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Syyt lähteä Suomesta ovat moninaisia, mutta useimmin mennään opiskelun, työn ja avioliiton perässä. Siirtolaisiksi ei kuitenkaan enää lähdetä, vaan maailma on muuttajillekin avoin.

Suomalainen muuttoliike alkoi jo kauan ennen itsenäistymistä, kun lähdettiin siirtolaisiksi työn perässä. Lopputulos on huima. Ruotsissa asuu yli 700 000 suomalaistaustaista, USA:ssa ja Kanadassa 800 000. Espanjan Costa del Sol edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta.  Aurinkorannikon pian 30 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien suomalaistenkin työpaikkojen ja palveluiden myötä. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa kasvaa kansainvälisiä, kielitaitoisia ja maailmaa uudella tavalla näkeviä nuoria.

Kaikkien näiden maailman suomalaisten yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret. Se on Suomelle arvokasta pääomaa.

 

Maailmalla siis asuu noin kaksi miljoonaa ulkosuomalaista, joista jopa 300 000 on Suomen kansalaisia ja lähes 250 000 Suomessa äänioikeutettua. Se on iso vaalipiiri! Tärkeää on havaita, ettei uusi asuinmaa ole jättänyt Suomea sydämestä. Ulkosuomalaiset ovat maailmalla myös Suomen asialla ja tekevät Suomea tunnetuksi monella ja omalla tavallaan. Sitä kautta päästään lähelle käytännön asioita ketterämmin kuin virallisia suhteita käyttäen.

 

Suomi 100 -tutkimuksen mukaan turvallisuus, puhdas luonto ja koulumme muodostavat suomalaisten ylpeyden aiheiden kärkikolmikon. Seuraavaksi tulevat tasa-arvo ja sananvapaus. Suomi on maailman mallioppilas, mutta yksi asia voi vaatia petrattavaa: yhteisöllisyys.

Yhteisöllisyyden lujittamisessa Suomi voi ottaa oppia juuri ulkosuomalaisilta. He ovat tänä vuonnakin kokoontuneet eri puolilla maailmaa yhteen ja pääosin vapaaehtoistyöllä järjestäneet tuhatkunta Suomi-tapahtumaa ympäri maailman. Itsenäisyyspäivän aikoihin juhlitaan mm. Laosissa, Luxemburgissa, Kiinassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja ties missä. 

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan itsenäisyyttä siis ympäri maailman. Sellaisissakin maissa, joissa käsitys itsenäisyydestä on hennompi kuin Suomessa. Itsenäisyyden kunnioituksen ovat saaneet aikaan ulkosuomalaiset.

Mutta suuri kysymys on, miten ulkosuomalaisten ääni, toiveet ja ehdotukset näkyvät Suomessa. Yhteyden merkitys on ymmärretty jo ennen Suomen itsenäistymistä. Suomi-Seura perustettiin vaalimaan asiaa jo 90 vuotta sitten.  Tänä päivänä ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomeen ennen muuta ulkosuomalaisparlamentin kautta. Se kokoaa parin vuoden välein yhteen ulkosuomalaisten ehdotukset Suomelle. Nyt itsenäisyyden 100 vuoden kunnioittamiseksi olisikin viisasta ja oikein määrittää ulkosuomalaisparlamentin asema ja vahvistaa vihdoinkin ulkosuomalaisten yhteys Suomeen lainsäädännöllä.

Jarmo Virmavirta                                                              Tina Strandberg

Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja                                         Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja

Ulkosuomalaisparlamentin puhemies

Ulkosuomalaisparlamentti

 

Mikä on ulkosuomalaisparlamentti?

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) perustettiin vuonna 1997 ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumiksi, jossa maailmalla asuvat suomalaiset yhdessä päättävät tärkeäksi kokemistaan asioista.

Toiminta suuntautuu ensi kädessä Suomen viranomaisiin, joille parlamentti pyrkii tiedottamaan ulkosuomalaisten olosuhteista ja elämästä nykyisissä asuinmaissaan. Ulkosuomalaisparlamentti toimii keskustelu- ja tiedotuskanavana sekä Suomeen että ulkosuomalaisille päin.

USP:n tehtävä on toimia vaikutuskanavana niin, että ulkosuomalaisten näkökulmat huomioidaan julkishallinnon päätöksiä tehtäessä. Ulkosuomalaisten yhteiset päätökset välittyvät ulkosuomalaisparlamentilta Suomen viranomaisille ja muille yhteiskunnallisille toimijoille.

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan voivat osallistua kaikki maailmalla toimivat ulkosuomalaisyhteisöt vahvistamalla USP:n säännöt. Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan ei sisälly taloudellisia etuja tai velvoitteita. Säännöt on vahvistanut 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta.

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu 2-3 vuoden välein täysistuntoon Helsinkiin. Säännöt ratifioinut ulkosuomalaisyhteisö voi jättää istuntoon aloitteita ja lähettää istuntoon äänivaltaisen edustajansa. Yhteisö jonka jäsenmäärä on yli 500, saa kaksi edustajaa. Yli 1000 jäsenen yhteisöt saavat kolme edustajaa. USP:n 9. täysistunto 16.-17. kesäkuuta 2017 on samalla sen 20-vuotisjuhlaistunto.

Ulkosuomalaisparlamentti on edustuspohjaltaan ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa, sillä sen toimintaan osallistuminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Toiminnan suomalaisuus varmistuu siinä, että sen antavana ja saavana osapuolena ovat suomalaiset Suomessa ja ulkomailla nykyisissä asuinmaissaan.

Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristönä toimii Suomi-Seura r.y. Helsingissä. USP:n puhemiehenä toimii aina Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Huhtikuusta 2013 on puhemiehenä toiminut Jarmo Virmavirta.

Istuntojen välillä ulkosuomalaisten edunvalvontaa hoitaa USP:n puhemiehistö. Puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin kaksi kertaa vuodessa. Puhemiehistöön kuuluu puhemies ja kahdeksan varapuhemiestä eli alueen edustajaa. Puhemiehistö edustaa eri alueita siten, että koko maailma on edustettuna seitsemän maantieteellisen alueen edustaja kautta, kahdeksantena varapuhemies joka edustaa maailmalla asuvia suomenruotsalaisia.  

 

 

Suomi-Seura ry:n uutiskirje
8/2018

 

 

 

 

 

 

Suomi-Seurassa tapahtuu:

15.8. Kuukauden ulkosuomalaisvieras Peter J. Makila, Florida, USA

17.8. Paluumuuttajan infopäivä

21.9. Eläkepäiviksi ulkomaille -infopäivä

 

 

 

 

 

 

Kuukauden ulkosuomalaisvieras: kunniakonsuli Peter J. Makila, Florida, USA

Peter J. Makila kertoo elämästään yhteensä 50 vuoden ajalta Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Aika: 15.8.2018 klo 14 -15
Paikka: Suomi-Seura, Mariankatu 8. (3krs), Kruununhaka, Helsinki

Vapaa pääsy. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 13.8. mennessä puh. +358 – (0)9 – 684 1210 tai sähköpostitse info@suomi-seura.fi

 

 

 

 

 

Paluumuuttajan infopäivä

Suunnitteletko paluuta Suomeen?
Tule kuulemaan ja keskustelemaan miten paluumuuton saa sujumaan jouhevasti!
Tilaisuuden aikana käydään läpi paluumuuttoon liittyviä keskeisiä aiheita, kuten viranomaisilmoitukset Suomessa ja entisessä asuinmaassa,
sosiaaliturva, sairausvakuutus, terveydenhuolto, verotus, eläkkeet, asunto, muuttotavarat, auton ja/tai lemmikin kanssa muutto, työnhaku, opiskelu, lasten koulunkäynti jne.

Infopäivän vetäjänä toimii Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash.

Aika: perjantai 17.8.2018 klo 10 - 14
Paikka: Suomi-Seuran toimisto, Mariankatu 8, 3 krs., Kruununhaka, Helsinki.

Tilaisuus on Suomi-Seuran jäsenille maksuton (muille 30 euroa).
Ilmoittautumiset 13.8. mennessä  puh. +358 – (0)9 – 684 1210 tai sähköpostitse info@suomi-seura.fi

 

 

 

 

 

 

Eläkepäiviksi ulkomaille -infopäivä

Suunnitteletko muuttoa eläkepäiviksi ulkomaille? Haaveiletko viettäväsi eläkepäivien talvikuukaudet etelän lämmössä? Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash kertoo, miten pysyvä muutto tai sesonkiluonteinen ulkomailla asuminen vaikuttaa muun muassa sosiaaliturvaan, sairausvakuutukseen, eläkkeiden maksuun ja verotukseen.

Aika: 21.9.2018 klo 10 - 14
Paikka: Suomi-Seura, Mariankatu 8, (3 krs.), Kruununhaka, Helsinki

Hinta: Suomi-Seuran jäsenille 70 euroa (muille 90 euroa), joka sisältää myös aamupalan ja Eläkepäiviksi ulkomaille -oppaan.

Ilmoittautumiset 17.9. mennessä puh. +358 – (0)9 – 684 1210 tai sähköpostitse info@suomi-seura.fi

 

 

 

 

 

 

Senioripaluumuuttajan opas

Suomi-Seuran senioripaluumuuttajan oppaan tiedot on päivitetty heinäkuussa 2018. Opas (pdf) avautuu klikkaamalla kuvaa. 

Tiesitkö, että Suomi-Seuran seniorineuvonta opastaa ja neuvoo, jos olet:

  • paluumuuttaja tai suunnittelet paluumuuttoa Suomeen eläkepäiviksesi
  • olet ollut jossain vaiheessa töissä ulkomailla ja saat nyt eläketuloa sieltä
  • suunnittelemassa eläkepäivien viettoa ulkomailla
  • olet maailmalla asuva seniorisuomalainen

 

Lue lisää

 

 

 

         

 

 

Seuraava avustushaku ulkosuomalaisjärjestöille ja -medialle helmikuussa 2019

Suomi-Seura jakaa vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää avustusta ulkosuomalaisjärjestöille. Avustushakemuksia tuli kevään avustushakukierroksella niin runsaasti, että vuodelle 2018 osoitettu avustusmääräraha on tämän vuoden osalta jo jaettu. Seuraava hakuaika on helmikuun 2019 loppuun mennessä ja lomakkeet avustusten hakemiseen avataan Suomi-Seuran kotisivuilla www.suomi-seura.fi vuoden 2018 lopulla. Tänä vuonna ei ole myöskään erillistä avustushakua ulkosuomalaisnuorisojärjestöjen toimintaan.

Lisätietoa: Hanne Selin, hanne.selin@suomi-seura.fi

 

 

 

Suomi-Seura ry:n jäsenmaksut 2018

Uusi ja nykyinen jäsen, voit maksaa Suomi-Seura ry:n vuoden 2018 jäsenmaksun verkkokauppamme kautta. Voit myös maksaa jäsenmaksun käteisellä (euroina) toimistossamme, Mariankatu 8, Helsinki (Kruununhaka), 3. kerros. Toimisto on avoinna ma-pe klo 9.00-16.00.   

 

Lue lisää

 

 

 

 

 

 

 

Rondologia Leipzig-opastuksia

UUSI JÄSENETU

Rondologia tarjoaa suomen- ja ruotsinkielisiä opastuskierroksia Leipzigissa ja Lützenissä. Suomi-Seuran jäsenen varaama ryhmä-opastus €35/tunti (norm. €55).

 

 

Lue lisää

 

 

 

 

 

 

Suomi.fi - Oikea tieto ja viranomaispalvelut yhdessä osoitteessa

ILMOITUS

Suomi.fi on oikopolkusi oikeaan tietoon ja nopein reittisi viranomaisten luo kaikissa elämäsi tilanteissa, isoissa ja pienissä asioissa. Voit asioida yhdellä kirjautumisella eri viranomaisten sähköisissä asiointipalveluissa. Voit vastaanottaa viranomaisten lähettämän postin paperipostin sijaan sähköisenä Suomi.fin Viestit-osioon tai Suomi.fi-mobiilisovellukseen. Voit valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan sähköisesti asioitasi tai yrityksesi asioita. Oikea tieto kulkee mukanasi minne menetkin, ja asioit sujuvasti julkisissa palveluissa silloin kun sinulle sopii.

 

 

         

 

 

 

 

Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden tavallisimmat kysymykset

ADVERTORIAALI

Lähtö opiskelemaan ulkomaille ensimmäistä kertaa on jännittävää ja herättää paljon kysymyksiä. Jotta valmistautuminen seikkailuun sujuisi helposti, ulkomailla opiskelun asiantuntija EF Education First koosti yhteen yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia opiskelijoiden kysymyksiin.

1. En ole koskaan ennen matkustanut yksin – miten se onnistuu?

Ensimmäistä kertaa yksin matkustaminen saattaa olla jännittävää, mutta jonkin ajan kuluttua todennäköisesit nautit siitä. Merkittävin ero perheen tai ystävien kanssa matkustamiseen on, että kaikki käytännön asiat ovat omissa käsissäsi. Siksi on parasta saapua lentokentälle hyvissä ajoin ja selvittää etukäteen, miten lentokentältä pääsee siirtymään majapaikkaan.

2. Entä jos en ymmärrä mitään vieraalla kielellä?

Totuttelu vieraskieliseen ympäristöön saattaa tuntua aluksi hankalalta, mutta juuri siksi oppiminen ulkomailla on niin tehokasta. Epämukavuusalueelle astuminen on yksi ulkomailla opiskelun hedelmällisimmistä asioista, ja sanakirja auttaa tiukan paikan tullen. Paikallisen koulun henkilökunta ja mahdollinen isäntäperhe ovat yleensä tottuneita keskustelemaan kieltä opiskelevien kanssa, joten he ovat usein paras taho avun löytämiseen.

3. Mitä jos, en pidä paikallisesta ruoasta?

Ulkomaille lähtiessä on syytä varautua jo etukäteen, että ruoka on erilaista kuin kotona. Tämä on tietenkin myös rikkaus, sillä paikallisten ruokien kautta pääsee syventymään uuteen kulttuuriin helposti. On hyvä kokeilla uusia makuja ennen kuin päättää olla pitämättä niistä – saatat nimittäin yllättyä. Jos kuitenkin maistamisenkin jälkeen ruoka tuntuu turhan erilaiselta, nykypäivänä maailmalta löytää varmasti tuttujakin ruokia.

4. Mitä jos hävitän matka-asiakirjat?

Ennen lähtöä kannattaa huolehtia, että sinulla on sähköinen kopio kaikista tärkeistä asiakirjoista, kuten passista, mahdollisesta viisumista ja lentotiedoista. Voit joko skannata asiakirjat tai vähintään ottaa niistä puhelimella hyvälaatuiset kuvat. Tallenna sähköiset kopiot sähköpostiisi, jotta pääset niihin käsiksi missä vain. Jos sattuisi niin huono tuuri, että hävität passisi ulkomailla, ota yhteyttä kohteen suurlähetystöön tai konsulaattiin. Lentoyhtiöiden asiakaspalvelut auttavat kadonneiden lentotietojen etsinnässä.

5. Mitä pakata mukaan?

Tämä riippuu luonnollisesti siitä, minne olet lähdössä opiskelemaan. Aivan ensimmäiseksi kannattaa kuitenkin googlata kohteen keskilämpötilat ja suunnitella vaatevalikoimaa sen mukaan. Opiskelupaikassa on varmasti mahdollisuus pestä pyykkiä, joten vältä ottamasta mukaan liikaa vaatteita. Ulkomailla ollessa haluat todennäköisesti myös hieman shoppailla, joten laukkuun on syytä jättää jo valmiiksi hieman tyhjää tilaa. Yksi tärkeimmistä varusteista ulkomailla on puhelimen, kameran ja tietokoneen laturit sekä tarvittaessa niihin sopivat adapterit. Lisäksi isäntäperhe tai tulevat kämppikset arvostavat varmasti pientä tuliaista kotimaastasi.

6. Minkälainen matkalaukku on paras?

Pyörillä varustettu matkalaukku kulkee mukana melko helposti ja mahduttaa sisäänsä paljon tavaraa. Jos taas aiot matkustaa kohteessasi paljon, saattaa rinkka olla paras vaihtoehto. Myös lentoyhtiöiden asettamat matkatavararajoitukset on hyvä huomioida etukäteen, ettei lentokentällä tule ikäviä yllätyksiä. On suositeltavaa pakata käsimatkatavaroihin kaikki arvokkaat esineet sekä vaihtovaatekerta, mikäli ruumaan menevät matkatavarat viipyisivät matkalla..

7. Entä jos koti-ikävä iskee?

Jokainen ulkomailla opiskeleva kokee varmasti joskus koti-ikävää. Ajatukset omasta sängystä, tutuista ruoista ja kaikista rakkaista ihmisistä tulevat varmasti mieleen aika ajoin. Tällaisina hetkinä kannattaa ehkä soittaa kotiin, syödä jotain lempiruokaasi tai katsoa jakso hyvää tv-sarjaa. Sen jälkeen on kuitenkin parasta siirtää ajatukset koti-ikävästä muualle. Pidä itsesi kiireisenä, juttele ihmisille ympärilläsi ja tutustu paikalliseen kulttuuriin, niin alat takuulla viihtyä uudessa opiskelukaupungissasi.

 

 

 

 

 

Suomi-Seura ry on maailmalla olevien, sinne lähtevien ja sieltä palaavien suomalaisten
etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestö.
Mariankatu 8 00170 Helsinki • +358 (0)9 684 1210 • info@suomi-seura.fi

 

 

 

 

 

 

 

class="footer-logo" align="center">

 

 

 


 
 
 

 

Skriv en kommentar: (Klicka här)

123minsida.se
Bokstäver kvar: 160
OK Skickar...
Se alla kommentarer

| Svar

Senaste kommentarer

03.08 | 16:22

Tanssit Sämshovin lavalla Vegbyssä 11/8 2018 klo. 20.00!

Tanssimusiikista huolehtii KARISMA!
Ulricehamnin Suomi- Seura toivottaa kaikki tervetulleiksi!

...
04.03 | 15:41

Kiitos mukava tietää että meitä kuunnellaan
Erittäin tärkeää meille tietää mitä mieltä kuulijat ovant ohjelmistamme
Hyvää talven jatkoa

...
21.02 | 19:21

Heippa! Kiva kuunella teidän ohjelmaa ja ihanaa musiikkia soitatte. Olen täällä ensi kertaa vaikka olen kuunellut teitä useasti. Hyvää jatkoa teille!

...
04.11 | 14:59

Kiva kun laitat nuot meidänkin touhut tunnetuksi. Ennu

...
Du gillar den här sidan