TIEDOTE: Huippututkija Joy Wolfram on Vuoden ulkosuomalainen 2021

Julkaistu: 21.09.2021
Suomi-Seura ry

Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaiseksi 2021 apulaisprofessori Joy Wolframin. Yhdysvalloissa asuva nanotieteilijä kehittää tutkimusryhmänsä kanssa uusia hoitokeinoja syöpään ja muihin vakaviin sairauksiin. Saamme kiittää nanoteknolgiaa myös COVID-19 RNA-rokotteesta. Wolfram toimii apulaisprofessorina Floridan Mayo-klinikalla.

Joy Wolfram on julkaissut kuutisenkymmentä tieteellistä julkaisua ja saanut yli 30 akateemista kunniamainintaa. Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes valitsi hänet vuonna 2019 maailman lupaavimpien alle 30-vuotiaiden terveysalan vaikuttajien listalle.
”Suomi-Seura haluaa valinnalla kunnioittaa Tutkitun tiedon -teemavuotta 2021. Haluamme myös kiinnittää huomiota ulkosuomalaisuuden moninaisuuteen ja vähemmistöjen rooliin. Joy Wolfram on erinomainen esimerkki siitä, että ulkosuomalaisten keskuudessa on erittäin korkeaa osaamista ja asiantuntemusta”, ylistää Suomi-Seuran puheenjohtaja Markus Aaltonen.

Siirtolaisuusinstituutin kesäkuussa 2021 julkaisema Muuttuva ulkosuomalaisuus -tutkimus osoittaa, että tämän päivän ulkosuomalaisia leimaa moninaisuus. Kaksikielisiä ja erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia ulkosuomalaisia on paljon. Joy Wolfram on ollut itse koko elämänsä tavalla tai toisella vähemmistössä. Suomessa hän on suomenruotsalainen, tieteen alalla nainen ja ulkomaisissa tutkimusryhmissä vierasta kansallisuutta.
“On kunnia tulla valituksi niin vaikuttavaan joukkoon ja on myös hienoa, että tieteen ala otettiin näin huomioon Suomi-Seurassa. Tiede kaipaa aina edeltäjiä ja seuraajia. Uskon, että meidän johtajien tärkein rooli on innostaa seuraavaa sukupolvea ajattelemaan uudella tapaa ja tekemään epätavallisiakin ratkaisuja, jotka voivat parantaa maailmaa.”, Wolfram toteaa.
Wolfram tekee tiedeyhteisönsä kanssa töitä lisätäkseen tietoa tieteen tekijöistä ylipäätänsäkin. Hänestä on tärkeää kertoa nuorille ja erityisesti eri marginaaliryhmille tieteen saavutuksista ja mahdollisuuksista. Nyt tekeillä on esimerkiksi tiede-appi, joka tutustuttaa nuoret tieteeseen innostavalla tavalla. 
Wolfram kiittelee kotimaisen tieteen monikasvoisuutta. Korkeassa asemassa oleva nainen ei ole suomalaisen tieteen kentällä kummajainen. Yhdysvalloissa hän kohtaa toistuvasti hämmennystä asemastaan ja roolistaan. Apulaisprofessoriksi pääsee harvoin alle kolmekymppinen nainen. Nuori nainen tiedehuipulla on outo lintu.

Vuoden ulkosuomalainen 2021 palkitaan keskiviikkona 22.9. klo 17 – 18 (UTC+2) järjestettävässä etätilaisuudessa. Joy Wolframia haastattelee Vuoden ulkosuomalainen 2020, toimittaja Eeva Lennon. Tapahtuman kielet: englanti, ruotsi. Media on tervetullut tilaisuuteen! 

Tilaisuuden ZOOM-linkki
https://us06web.zoom.us/j/89430660828?pwd=c2tZT2ZiNld5eHVxSW43b2NSV0tVdz09

Lisätietoa: Suomi-Seuran toiminnanjohtaja Tina Strandberg tina.strandberg@suomi-seura.fi
puh. 044 7129 230.

***
Muuttoliikkeen seurauksena maailmalla on 2 miljoonaa suomalaistaustaista henkilöä, joista Suomen kansalaisia 300 000. Suomi-Seura ry on valinnut Vuoden ulkosuomalaisen vuodesta 1993 lähtien. Vuoden ulkosuomalaiseksi valitaan ulkomailla asuva suomalainen tai suomalaisen siirtolaisen jälkeläinen, joka on esimerkiksi menestynyt erityisen hyvin omalla alallaan.
Suomi-Seura ry:n valitsemat Vuoden ulkosuomalaiset:

• 1993 Robert Selvala, amerikansuomalainen FinnFest USA -tapahtuman perustaja
• 1994 Mirja Bolgár, ranskansuomalainen kääntäjä-kirjailija
• 1995 Arvi Tervalampi, ruotsinsuomalainen järjestöaktiivi
• 1996 Karita Mattila, sopraano
• 1997 Jari Litmanen, jalkapalloilija
• 1998 Vieno Williams, suuren siirtolaisaallon amerikansuomalainen edustaja
• 1999 Mika Häkkinen, F1-kuljettaja
• 2000 Linus Torvalds, Linux-käyttöjärjestelmäytimen luoja
• 2001 Matti Salminen, oopperalaulaja
• 2002 Jacob Söderman, oikeusasiamies
• 2003 Kaija Saariaho, säveltäjä
• 2004 Erkki Toivanen, toimittaja
• 2005 Esa-Pekka Salonen, kapellimestari-säveltäjä
• 2006 Saku Koivu, jääkiekkoilija
• 2007 Richard Impola, emeritusprofessori, amerikansuomalainen kääntäjä
• 2008 Bengt Holmström, kansantaloustieteen professori
• 2009 Leena Pasanen, lähetyslääkäri
• 2010 Helena Petäistö, toimittaja-kirjailija
• 2011 Olli Rehn, EU:n talouskomissaari
• 2012 Outi Hovatta, kantasolututkija
• 2013 Osmo Vänskä, kapellimestari
• 2014 Bonita Pietila, televisiotuottaja
• 2015 Mark Levengood, toimittaja, kirjailija
• 2016 Suvi Kauranen, yrittäjä
• 2017 eri maissa toimivat Suomi-koulut
• 2018 Mika Keränen, kirjailija
• 2019 Petteri Taalas, pääsihteeri, Maailman ilmatieteen järjestö (WMO)
• 2020 Eeva Lennon, toimittaja
• 2021 Joy Wolfram, apulaisprofessori, nanotieteilijä

 Suomi Seura ry

Uutta asiaa löytyy linkistä:

http://www.esitteemme.fi/suomiseura/WebView/

Yhteys ulkosuomalaisiin tulisi vahvistaa lainsäädännöllä

Yleisradion tekemä ulkosuomalaisten maailmankartta kertoo, että meitä suomalaisia on maailman joka kolkalla. Se kertoo myös sen, että suomalaiset ovat harvinaisen hyvin ajan tasalla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on tämän päivän megatrendi.

Suomesta muutti ulkomaille noin 18 000 henkeä vuonna 2016, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Syyt lähteä Suomesta ovat moninaisia, mutta useimmin mennään opiskelun, työn ja avioliiton perässä. Siirtolaisiksi ei kuitenkaan enää lähdetä, vaan maailma on muuttajillekin avoin.

Suomalainen muuttoliike alkoi jo kauan ennen itsenäistymistä, kun lähdettiin siirtolaisiksi työn perässä. Lopputulos on huima. Ruotsissa asuu yli 700 000 suomalaistaustaista, USA:ssa ja Kanadassa 800 000. Espanjan Costa del Sol edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta.  Aurinkorannikon pian 30 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien suomalaistenkin työpaikkojen ja palveluiden myötä. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa kasvaa kansainvälisiä, kielitaitoisia ja maailmaa uudella tavalla näkeviä nuoria.

Kaikkien näiden maailman suomalaisten yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret. Se on Suomelle arvokasta pääomaa.

Maailmalla siis asuu noin kaksi miljoonaa ulkosuomalaista, joista jopa 300 000 on Suomen kansalaisia ja lähes 250 000 Suomessa äänioikeutettua. Se on iso vaalipiiri! Tärkeää on havaita, ettei uusi asuinmaa ole jättänyt Suomea sydämestä. Ulkosuomalaiset ovat maailmalla myös Suomen asialla ja tekevät Suomea tunnetuksi monella ja omalla tavallaan. Sitä kautta päästään lähelle käytännön asioita ketterämmin kuin virallisia suhteita käyttäen.

Suomi 100 -tutkimuksen mukaan turvallisuus, puhdas luonto ja koulumme muodostavat suomalaisten ylpeyden aiheiden kärkikolmikon. Seuraavaksi tulevat tasa-arvo ja sananvapaus. Suomi on maailman mallioppilas, mutta yksi asia voi vaatia petrattavaa: yhteisöllisyys.

Yhteisöllisyyden lujittamisessa Suomi voi ottaa oppia juuri ulkosuomalaisilta. He ovat tänä vuonnakin kokoontuneet eri puolilla maailmaa yhteen ja pääosin vapaaehtoistyöllä järjestäneet tuhatkunta Suomi-tapahtumaa ympäri maailman. Itsenäisyyspäivän aikoihin juhlitaan mm. Laosissa, Luxemburgissa, Kiinassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja ties missä. 

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan itsenäisyyttä siis ympäri maailman. Sellaisissakin maissa, joissa käsitys itsenäisyydestä on hennompi kuin Suomessa. Itsenäisyyden kunnioituksen ovat saaneet aikaan ulkosuomalaiset.

Mutta suuri kysymys on, miten ulkosuomalaisten ääni, toiveet ja ehdotukset näkyvät Suomessa. Yhteyden merkitys on ymmärretty jo ennen Suomen itsenäistymistä. Suomi-Seura perustettiin vaalimaan asiaa jo 90 vuotta sitten.  Tänä päivänä ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomeen ennen muuta ulkosuomalaisparlamentin kautta. Se kokoaa parin vuoden välein yhteen ulkosuomalaisten ehdotukset Suomelle. Nyt itsenäisyyden 100 vuoden kunnioittamiseksi olisikin viisasta ja oikein määrittää ulkosuomalaisparlamentin asema ja vahvistaa vihdoinkin ulkosuomalaisten yhteys Suomeen lainsäädännöllä.

Jarmo Virmavirta                                                              Tina Strandberg

Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja                                         Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja

Ulkosuomalaisparlamentin puhemies

Mikä on ulkosuomalaisparlamentti?

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) perustettiin vuonna 1997 ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumiksi, jossa maailmalla asuvat suomalaiset yhdessä päättävät tärkeäksi kokemistaan asioista.

Toiminta suuntautuu ensi kädessä Suomen viranomaisiin, joille parlamentti pyrkii tiedottamaan ulkosuomalaisten olosuhteista ja elämästä nykyisissä asuinmaissaan. Ulkosuomalaisparlamentti toimii keskustelu- ja tiedotuskanavana sekä Suomeen että ulkosuomalaisille päin.

USP:n tehtävä on toimia vaikutuskanavana niin, että ulkosuomalaisten näkökulmat huomioidaan julkishallinnon päätöksiä tehtäessä. Ulkosuomalaisten yhteiset päätökset välittyvät ulkosuomalaisparlamentilta Suomen viranomaisille ja muille yhteiskunnallisille toimijoille.

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan voivat osallistua kaikki maailmalla toimivat ulkosuomalaisyhteisöt vahvistamalla USP:n säännöt. Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan ei sisälly taloudellisia etuja tai velvoitteita. Säännöt on vahvistanut 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta.

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu 2-3 vuoden välein täysistuntoon Helsinkiin. Säännöt ratifioinut ulkosuomalaisyhteisö voi jättää istuntoon aloitteita ja lähettää istuntoon äänivaltaisen edustajansa. Yhteisö jonka jäsenmäärä on yli 500, saa kaksi edustajaa. Yli 1000 jäsenen yhteisöt saavat kolme edustajaa. USP:n 9. täysistunto 16.-17. kesäkuuta 2017 on samalla sen 20-vuotisjuhlaistunto.

Ulkosuomalaisparlamentti on edustuspohjaltaan ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa, sillä sen toimintaan osallistuminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Toiminnan suomalaisuus varmistuu siinä, että sen antavana ja saavana osapuolena ovat suomalaiset Suomessa ja ulkomailla nykyisissä asuinmaissaan.

Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristönä toimii Suomi-Seura r.y. Helsingissä. USP:n puhemiehenä toimii aina Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Huhtikuusta 2013 on puhemiehenä toiminut Jarmo Virmavirta.

Istuntojen välillä ulkosuomalaisten edunvalvontaa hoitaa USP:n puhemiehistö. Puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin kaksi kertaa vuodessa. Puhemiehistöön kuuluu puhemies ja kahdeksan varapuhemiestä eli alueen edustajaa. Puhemiehistö edustaa eri alueita siten, että koko maailma on edustettuna seitsemän maantieteellisen alueen edustaja kautta, kahdeksantena varapuhemies joka edustaa maailmalla asuvia suomenruotsalaisia.