Mikä on Ulkosuomalaisparlamentti

Yhteys ulkosuomalaisiin tulisi vahvistaa lainsäädännöllä

Yhteys ulkosuomalaisiin tulisi vahvistaa lainsäädännöllä

Yleisradion tekemä ulkosuomalaisten maailmankartta kertoo, että meitä suomalaisia on maailman joka kolkalla. Se kertoo myös sen, että suomalaiset ovat harvinaisen hyvin ajan tasalla. Ihmisten liikkuvuuden lisääntyminen on tämän päivän megatrendi.

Suomesta muutti ulkomaille noin 18 000 henkeä vuonna 2016, mikä on 11 prosenttia edellisvuotta enemmän. Syyt lähteä Suomesta ovat moninaisia, mutta useimmin mennään opiskelun, työn ja avioliiton perässä. Siirtolaisiksi ei kuitenkaan enää lähdetä, vaan maailma on muuttajillekin avoin.

Suomalainen muuttoliike alkoi jo kauan ennen itsenäistymistä, kun lähdettiin siirtolaisiksi työn perässä. Lopputulos on huima. Ruotsissa asuu yli 700 000 suomalaistaustaista, USA:ssa ja Kanadassa 800 000. Espanjan Costa del Sol edustaa uudempaa ulkosuomalaisuutta.  Aurinkorannikon pian 30 000 asukkaan suomalaisyhteisö laajenee sinne syntyvien suomalaistenkin työpaikkojen ja palveluiden myötä. Aurinkorannikon suomalaisessa koulussa kasvaa kansainvälisiä, kielitaitoisia ja maailmaa uudella tavalla näkeviä nuoria.

Kaikkien näiden maailman suomalaisten yhdistävä tekijä on suomalaiset juuret. Se on Suomelle arvokasta pääomaa.

 

Maailmalla siis asuu noin kaksi miljoonaa ulkosuomalaista, joista jopa 300 000 on Suomen kansalaisia ja lähes 250 000 Suomessa äänioikeutettua. Se on iso vaalipiiri! Tärkeää on havaita, ettei uusi asuinmaa ole jättänyt Suomea sydämestä. Ulkosuomalaiset ovat maailmalla myös Suomen asialla ja tekevät Suomea tunnetuksi monella ja omalla tavallaan. Sitä kautta päästään lähelle käytännön asioita ketterämmin kuin virallisia suhteita käyttäen.

 

Suomi 100 -tutkimuksen mukaan turvallisuus, puhdas luonto ja koulumme muodostavat suomalaisten ylpeyden aiheiden kärkikolmikon. Seuraavaksi tulevat tasa-arvo ja sananvapaus. Suomi on maailman mallioppilas, mutta yksi asia voi vaatia petrattavaa: yhteisöllisyys.

Yhteisöllisyyden lujittamisessa Suomi voi ottaa oppia juuri ulkosuomalaisilta. He ovat tänä vuonnakin kokoontuneet eri puolilla maailmaa yhteen ja pääosin vapaaehtoistyöllä järjestäneet tuhatkunta Suomi-tapahtumaa ympäri maailman. Itsenäisyyspäivän aikoihin juhlitaan mm. Laosissa, Luxemburgissa, Kiinassa, Papua-Uudessa-Guineassa ja ties missä. 

Itsenäisyyspäivänä juhlitaan itsenäisyyttä siis ympäri maailman. Sellaisissakin maissa, joissa käsitys itsenäisyydestä on hennompi kuin Suomessa. Itsenäisyyden kunnioituksen ovat saaneet aikaan ulkosuomalaiset.

Mutta suuri kysymys on, miten ulkosuomalaisten ääni, toiveet ja ehdotukset näkyvät Suomessa. Yhteyden merkitys on ymmärretty jo ennen Suomen itsenäistymistä. Suomi-Seura perustettiin vaalimaan asiaa jo 90 vuotta sitten.  Tänä päivänä ulkosuomalaisten ääni kuuluu Suomeen ennen muuta ulkosuomalaisparlamentin kautta. Se kokoaa parin vuoden välein yhteen ulkosuomalaisten ehdotukset Suomelle. Nyt itsenäisyyden 100 vuoden kunnioittamiseksi olisikin viisasta ja oikein määrittää ulkosuomalaisparlamentin asema ja vahvistaa vihdoinkin ulkosuomalaisten yhteys Suomeen lainsäädännöllä.

Jarmo Virmavirta                                                              Tina Strandberg

Suomi-Seura ry:n puheenjohtaja                                         Suomi-Seura ry:n toiminnanjohtaja

Ulkosuomalaisparlamentin puhemies

Ulkosuomalaisparlamentti

 

Mikä on ulkosuomalaisparlamentti?

Ulkosuomalaisparlamentti (USP) perustettiin vuonna 1997 ulkosuomalaisyhteisöjen yhteistyöfoorumiksi, jossa maailmalla asuvat suomalaiset yhdessä päättävät tärkeäksi kokemistaan asioista.

Toiminta suuntautuu ensi kädessä Suomen viranomaisiin, joille parlamentti pyrkii tiedottamaan ulkosuomalaisten olosuhteista ja elämästä nykyisissä asuinmaissaan. Ulkosuomalaisparlamentti toimii keskustelu- ja tiedotuskanavana sekä Suomeen että ulkosuomalaisille päin.

USP:n tehtävä on toimia vaikutuskanavana niin, että ulkosuomalaisten näkökulmat huomioidaan julkishallinnon päätöksiä tehtäessä. Ulkosuomalaisten yhteiset päätökset välittyvät ulkosuomalaisparlamentilta Suomen viranomaisille ja muille yhteiskunnallisille toimijoille.

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan voivat osallistua kaikki maailmalla toimivat ulkosuomalaisyhteisöt vahvistamalla USP:n säännöt. Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan ei sisälly taloudellisia etuja tai velvoitteita. Säännöt on vahvistanut 530 ulkosuomalaisyhteisöä 39 maasta.

Ulkosuomalaisparlamentti kokoontuu 2-3 vuoden välein täysistuntoon Helsinkiin. Säännöt ratifioinut ulkosuomalaisyhteisö voi jättää istuntoon aloitteita ja lähettää istuntoon äänivaltaisen edustajansa. Yhteisö jonka jäsenmäärä on yli 500, saa kaksi edustajaa. Yli 1000 jäsenen yhteisöt saavat kolme edustajaa. USP:n 9. täysistunto 16.-17. kesäkuuta 2017 on samalla sen 20-vuotisjuhlaistunto.

Ulkosuomalaisparlamentti on edustuspohjaltaan ainutlaatuinen järjestelmä maailmassa, sillä sen toimintaan osallistuminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Toiminnan suomalaisuus varmistuu siinä, että sen antavana ja saavana osapuolena ovat suomalaiset Suomessa ja ulkomailla nykyisissä asuinmaissaan.

Ulkosuomalaisparlamentin pysyvä sihteeristönä toimii Suomi-Seura r.y. Helsingissä. USP:n puhemiehenä toimii aina Suomi-Seuran johtokunnan puheenjohtaja. Huhtikuusta 2013 on puhemiehenä toiminut Jarmo Virmavirta.

Istuntojen välillä ulkosuomalaisten edunvalvontaa hoitaa USP:n puhemiehistö. Puhemiehistö kokoontuu Helsinkiin kaksi kertaa vuodessa. Puhemiehistöön kuuluu puhemies ja kahdeksan varapuhemiestä eli alueen edustajaa. Puhemiehistö edustaa eri alueita siten, että koko maailma on edustettuna seitsemän maantieteellisen alueen edustaja kautta, kahdeksantena varapuhemies joka edustaa maailmalla asuvia suomenruotsalaisia.  


 
 
 

 

Skriv en kommentar: (Klicka här)

123minsida.se
Bokstäver kvar: 160
OK Skickar...
Se alla kommentarer

| Svar

Senaste kommentarer

04.03 | 15:41

Kiitos mukava tietää että meitä kuunnellaan
Erittäin tärkeää meille tietää mitä mieltä kuulijat ovant ohjelmistamme
Hyvää talven jatkoa

...
21.02 | 19:21

Heippa! Kiva kuunella teidän ohjelmaa ja ihanaa musiikkia soitatte. Olen täällä ensi kertaa vaikka olen kuunellut teitä useasti. Hyvää jatkoa teille!

...
04.11 | 14:59

Kiva kun laitat nuot meidänkin touhut tunnetuksi. Ennu

...
14.08 | 07:31

Terveisiä kaikille serkuilleni ja tädeilleni Boråsiin täältä Helsingistä.

...
Du gillar den här sidan